Käytiin tänään kävelemässä Hervannan metsissä. Ilmakin oli mitä mainioin pikku patikoimiseen.

Kesän näyttelyt ovat sujuneet hyvin. Tuurissa: AVO ERI1 SA VASERT. Hämeenlinnassa: AVO ERI. Porissa: AVO ERI1 SA PU2 SERT MVA VARACA. Nemo on nyt siis virallisesti Suomen muotovalio :) Tässä vielä Porissa saatu arvostelu:

"Oikea koko ja mittasuhteet. Erittäin kaunis ilmeinen pää. Hyvin kannetut kauniisti asettuneet korvat. Hyvä purenta. Hyvä eturinta ja rungon vahvuus ja raajaluusto. Oikein asettunut hiukan tiukasti kannettu häntä. Oikea karvanlaatu. Liikkuu yhdensuuntaisesti edestä ja takaa reippaalla sivuaskeleella. Erinomainen luonne."  

Ja kun kerran Porissa oltiin, piti käydä myös koirarannalla. Käytiin samaisella rannalla viime kesänä ja ihastuttiin täysin. Ranta on sopivan laaja ja pitkän matkaa tosi matala, mikä sopii Nemolle paremmin kuin hyvin. Nemo kun ei tykkää uida, mutta tassujansa kastelee mielellään ja kuopsuttelee vedessä.

Laitetaan vielä lopuksi muutama räpsy kesän varrelta.

Nemo ja Veeti-pappa

Nemo kyttää naapurin kissoja

Sadepäivän ratoksi ajattelin esitellä Nemon lelut :D Nemohan on aina valmis leikkiin ja leikkii mielellään myös itsekseen. Meillä lelut on koko ajan saatavilla. Muutama lelu on "jäädytetty" ainoastaan treenikäyttöön.

Tämä kuva toimi innoittajana leluesittelylle. Nemo lempilelujensa kanssa.

Vinkuleluja, joista ehdoton suosikki on vihreä sammakkopallo.

Namin piilotus leluja. Noista eniten käytössä on punainen kongi.

Nämä lelut harvemmin käytössä. Tuota tennispallo narua Nemo tykkää kanniskella.

Nämä ovat mielestäni melkeinpä parhaita leluja ja Nemokin tykkää kovin.

Tämä on vinkulelu, jonka äänen kuulee vain koira. 

Sitten on toki muutamia luita.

Nämä ovat myös hyviä leluja. Ovat jo valmiiksi ilman täytettä, joten pumpuleita ei ole joka paikassa.

Kokeiltiinpa sitten viime viikonloppuna uudemman kerran jäljestystä. Tällä kertaa Nemo eteni melko sujuvasti koko jäljen. Maasto oli toki erilaista kuin viime kerralla. Lähinnä sammalta ja varvikkoa. Jäljillä olivat myös Nemon mäyräkoiraystävät, jotka suoriutuivat omista jäljistään hyvin ensikertalaisiksi.

Agilitytreenit jäi tältä viikolta väliin, kun käytiin fysioterapeutilla. Nemolla on siis ollut ongelmia hyppyesteiden kanssa ja tarkistettiin onko kaikki kunnossa fyysisellä puolella. Fysioterapeutin mukaan lannerangassa on lihaskireyttä ja viimeisissä nikamissa jäykkyyttä. Nemo ei kuitenkaan missään vaiheessa aristanut selkäänsä. Näihin vaivoihin saatiin venyttelyohjeita. Vasemman jalan polvinivelestä kuului rutinaa ojennettaessa ja koukistettaessa. Liikeissä ei kuitenkaan ole ollut mitään epäpuhtautta eikä ontumista. Tämän osalta jalkaa täytyy seurailla ja tarvittaessa tutkia lisää. Todennäköisesti tulen joka tapauksessa kuvauttamaan Nemoa muiltakin osin, vaikka muuta näkyvää "vaivaa" ei olekaan kuin tuo esteiden kiertäminen. Helpompi koittaa ennaltaähkäistä vammat, kun tietää mahdolliset riskipaikat. Onhan Nemo pieni urheilija :)

Antoisa mejä-viikonloppu takana ja sääkin oli mitä parhain. Saimme siis Nemon kanssa ensi kosketuksen jäljestykseen kaksi päiväisellä mejä-tutustumisella. Lauantaina käytiin läpi teoriaa ja tehtiin jäljet. Sunnuntaina sitten koirat pääsivät hommiin. Ajattelin, että Nemo olisi kovinkin innoissaan jäljestyksestä, mutta toisin kävi. Nemoa kiinnosti lähinnä ruohon syönti :) Sen verran kuitenkin itse innostuin, että kesän aikana voisin tehdä muutaman jäljen johonkin helppoon maastoon. Jospa Nemokin vielä innostuisi. Tässä vielä muutama kommentti kurssin ohjaajalta:

"Nemo tutkii tarkkaan alkumakauksen ja merkkaa se urosmaisesti koipea
nostamalla. Jäljestäminen ei kuitenkaan kiinnosta kehotuksista huolimatta.
Kävellään jälki alusta loppuun laiduntaen, ehkä muutamassa kohdassa verikin
kiinnostaa. Sorkkaa hieman säikähtää mutta on siitä kiinnostunut. Sorkalla
tehty laahausjälki kaadolta tielle edetään nenä maassa jälkitarkasti.
Osaamista siis tältäkin koiralta löytyy, mutta motivaatio täytyisi saada
heräteltyä itse vereen."

Ihanaa kun on kesä ja lämmin. Ainoa riesa tähän mennessä on olleet punkit. Yhden punkin olen jo irrotellut Nemon naamasta, toisen näin vielä kiinnittymättömänä. Tuo naamassa ollut punkki tuli ilmeisesti ihan normilenkillä, jonka varrella on siis lähinnä vain hoidettua nurmikkoa. Onneksi tuli viime kesänä hommattua koirien ensiapupakkaus, josta löytyi myös punkkipihdit. Nemo antoi hienosti irrottaa punkin ja siististi se lähtikin. Punkkitarkastuksen olen tehnyt nyt joka ilta ja onneksi punkkeja ei ole enää näkynyt. Ilman myrkkyjä ollaan vielä, mutta jos punkkeja alkaa olla oikein riesaksi asti kai sitä täytyisi semmoistakin hommata.

Tämän vuoden näyttelyt on aloitettu menestyksekkäästi. Kankaanpäässä NUO ERI1,SA, PU2, SERT ja Tampreella NUO ERI1, SA, PU4, SERT. Näiden innoittamana ilmoitin Nemon Salon sijasta Tuuriin ja Hämeenlinnaan.